Paljonhan meillä on, kaupunkimaista keskustaa, kyliä ja ennen kaikkea rauhallista maaseutua lähellä taajamia. Juuri ympäristöä, jossa nykyään halutaan asua. Me asujat vain vanhenemme hyvää vauhtia. Ongelma asiasta tulee sitä kautta, että tarvitsemme enenevässä määrin palveluita, joita pystymme yhä huonommin kustantamaan.

Tarvitsemme siis uusia sastamalalaisia. Itse tehdenkin se onnistuu, mutta ikääntyviltä tekijöiltä yhä huonommin. Muualta on siis saatava aktiivi-ikäisiä ihmisiä, mielellään lapsiperheitä, kiinnostumaan ja myös muuttamaan tänne. Kyllä se onnistuu, kunhan mielenkiinto saadaan heräämään. Olen ollut mukana edesauttamassa useiden perheiden muuttoa tänne ja hyvin he näyttävät viihtyvän ja sopeutuvan.

Muuttopäätökseen vaaditaan monia asioita. Itse asumiseen liittyvien palveluiden on toimittava. Työnteon pitää sujua. Hienoa jos saamme asukkaita, jotka käyvät muualla töissä. Matkat taittuvat nykyään helposti ja on totuttu liikkumaan. Parhaiten taitaa kuitenkin muuttopäätös tänne syntyä jos myös työ löytyy täältä.

Kynnyskysymys kaupungin kehitykselle on yritystoiminnan menestyminen. Pystyessään työllistämään se tuottaa välttämättömiä verotuloja niin yritysverotuksen kuin ansiotulojen verotuksenkin kautta. Menestyäkseen yritystoiminta, yllättävää kyllä vaatii aivan samoja asioita kuin tänne muuttava – ja jo täällä asuva ihminenkin. Siis viihtyisää elinympäristöä, jossa kunnalliset ja yksityiset palvelut toimivat. Silloin meillä on yrityksien luomalle työlle tekijöitä ja palveluille kuluttajia.

Suuri muutos suomalaisessa yhteiskunnassa on, että työtä tekevien ihmisten määrä pienenee. Koko menneen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisen ajan työvoiman määrä on vuodesta toiseen kasvanut ja se on ollut resurssina, jonka varaan on voitu rakentaa. Jos aiemmin löytyi rahaa ja uskallusta toteuttaa jokin hanke, kasvava yhteiskunta jaksoi kyllä kantaa sen tuoman rasituksen. Nyt ollaan uudessa tilanteessa.

Jatkossa on pakko pystyä työllistämään suurempi osuus uudesta työvoimasta yksityiselle sektorille, esimerkiksi vientituloja hankkimaan. Samaan aikaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa. Tässä on tausta julkisen palvelutuotannon kehittämiselle. Hyvin toimivat palvelut on kyettävä tuottamaan ilman merkittävää lisäväkeä.

Ei hätää, sekin onnistuu. Rohkeutta tehdä muutoksia ja ennakkoluulottomuutta nykyisiä toimintatapoja kohtaan se kyllä edellyttää. Mutta välttämättömyyshän auttaa tässä. On siis uskallettava jättää pois vähemmän tärkeää, jotta tärkeälle on aikaa. On osattava potkia palloa samaan suuntaan eikä kampittaa rinnalla potkivaa. Ellei työ hyödytä palvelun tarvitsijaa, työ on turhaa. Sen tekijää tarvitaan kipeästi toisaalla.
Kaiken tämän eteen Sastamalassa jo tehdään töitä. Haluamme myös jatkaa sitä työtä, yhdessä sastamalalaisten parhaaksi.

Jukka Pusa
kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.

Huoliakin silti on. Nuorisotyöttömyys on asia, jota vastaan taisteluun on meidänkin kannettava kortemme kekoon. Sastamalassa on onneksi perinteitä erittäin hyvässä yhteistyössä kaupungin, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa – näitä perinteitä on edelleen kehitettävä. Yrityksillä on toki asiassa oma tärkeä osansa, ja Pirkanmaalla onkin yrittäjäjärjestön puolesta herätty asiaan käynnistämällä “Kaikille Nuorille Töitä” -kampanja. Kampanjan tarkoitus on tehdä työn tarjoamisesta nuorille mahdollisimman helppoa. Mukana ovat yrittäjäjärjestö, Ely-keskus sekä työvoimahallinto. Näitä erilaisia toimenpiteitä todella tarvitaan.

Sastamalan kaupungin onni työmarkkinoilla on näinä taloudellisesti epävarmoina vuosina ollut sen elinkeinorakenne. Omat perheomisteiset pk-yrityksemme ovat kyenneet pitämään työntekijänsä pääosin töissä, eikä meillä näin ole ollut suuria irtisanomisia. Tilastojen mukaan tämä on ollut myös trendi ympärimaan. Viime vuosina kaikki työmarkkinoille tulleet työpaikat ovat nettomääräisesti tulleet pk-sektorille, korostetusti pienimpiin yrityksiin, joihin toki lasketaan myös itsensä työllistäneet yksinyrittäjät. Tämä kehitys tullee jatkumaan. Sastamalan kaupunki otti brändityössään näkyvästi esiin juuri pk-yritykset, joita meidän kaupungissamme on väkilukuun suhteutettuna eniten koko maassa. Todella hieno asia, jota kannattaa myös kertoa eteenpäin!

Arto Satonen mainitsi blogikirjoituksessaan elinvoimaisuuden tärkeyden. Sen positiivista kehitystä auttaa erityisesti myös yrittäjyyden kasvu. Tällä hetkellä on ollut positiivista huomata palvelun tarjonnan jatkuva parantuminen kaupungissamme. Kun kunnallisten palveluiden heikkenemisestä puhutaan ympäri suomen, pitää meidän olla ylpeitä yksityisten palvelujen jatkuvasta kehityksestä. Muutamina esimerkkeinä on pakko mainita Citymarketin kaava-asian eteneminen sekä muu liikerakentaminen Vammalassa ja jatkuva palveluiden lisääntyminen Häijään alueella. Nämä ovat osaltaan erittäin positiivisesti vaikuttamassa myös väestökehitykseemme.

Kaupungimme hyvinvointiin ei mikään vaikuta niin paljon kuin sen asukkaiden työ. Siksi sitä on hyvä juhlia!

Mikko Rauva
Kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen

Tervetuloa sastamalalaisten Kokoomusyhdistysten jäsenet ja kunnallisvaaliehdokkaat!

Hallitus

Seuraavaksi tavoitteeksi on otettava jatkuva väestönkasvu. Jo prosentin vuosittainen väestönkasvu lisäisi merkittävästi kotikuntamme elinvoimaa. Uusien asukkaiden panos ei näy vain verotuloissa, vaan se mahdollistaa sekä julkisten, että yksityisten palveluiden kehittymisen Sastamalassa. Jos taas väestömäärä kääntyy pysyvään laskuun, niin edessä on näivettymiskehitys. Liike toisensa jälkeen sulkee, asunnot eivät mene kaupaksi ja kehittämisen vire sammuu.

Sastamalalla on oikealla oikella politiikalla mahdollisuus saavuttaa pysyvä väestönkasvu. Tampereen seutukuntaan muuttaa joka vuosi 4 500 uutta ihmistä, joten potentiaalia on olemassa. Jo nyt pitkälti toista tuhatta sastamalalaista hakee leipänsä päivittäin Tampereen suunnasta eli olemme päässeet Tampereen seudun kasvuun mukaan. Vauhtia on vain kiihdytettävä eli parannettava kuin sika juoksuaan. Onneksemme Huittinenkin on myös pärjännyt varsin hyvin. Se on onnistunut välttämään monia satakuntalaiskuntia koettelevan näivettymiskehityksen ja tarjoaa siten sekin työmahdollisuuksia sastamalalaisille.

On siis tärkeää, että ympärillä menee hyvin. Mikään ei kuitenkaan korvaa oman kuntamme työpaikkoja. Sastamalan teollinen rakenne perustuu pääosin perheomisteisiin yhtiöihin, jotka ovat selvinneet viime vuosien talousmullistuksista varsin hyvin. Työttömyysaste onkin seutukunnassamme Pirkanmaan alhaisin. Nykyinen yritystoiminta siis menestyy, mutta uusia tulijoitakin tarvitaan. Ilahduttavasti Sastamalassa on viimeisinä vuosina piristynyt myös matkailu erityisesti Ellivuoren alueen, maaseutumatkailun viriämisen ja golfkenttäinvestointien ansiosta.

Sastamala voi käynnistää johdonmukaisen kasvuun tähtäävän politiikkansa aktiivisella kaavoituksella, joka takaa erilaisten kilpailukykyisten asumisvaihtoehtojen saatavuuden. Se tarkoittaa laajaa tonttitarjontaa ja panostamista erityisesti vetovoimaisimmille alueille Häijääseen, Karkkuun, valtatien 12 suuntaisesti Stormi-Kärppälään ja keskustan ympäristöön. Aktiivinen rivi- ja kerrostalorakentaminen on mahdollistettava kaikkiin vanhoihin kuntakeskuksiin. Lisäksi on suhtauduttava myönteisesti haja-asutusaluerakentamiseen.

Kaavoituspolitiikan tulee olla aktiivista myös liike- ja teollisuusrakentamisessa. Kilpailukykyisiä teollisuustontteja pitää olla tarjolla jatkuvasti ja kaupalliset hankkeet on saatava edistymään mahdollisimman pian. Ostovoiman valumista muualle on mahdollista padota vain omaa kaupallista tarjontaa kehittämällä.

Seuraavat vuodet ovat Sastamalan kehityksen kannalta ratkaisevia. Jos me onnistumme pääsemään pysyvään kasvuun Tampereen imussa, niin saamme aikaan positiivisen kierteen. Uusien asukkaiden panos elävöittää koko kuntaa. Se tuo uusia ihmisiä yhdistystoimintaan ja puhaltaa siten lisää virtaa koko vapaaehtoistoiminnan kenttään. Elinvoimaisuuden kasvu puolestaan vetää puoleensa uusia muuttajia ja uusia yrityksiä. Positiivinen kierre tuo lisää viihtyvyyttä myös meille tänne juurtuneille. Nyt on siis maaliksi otettava pysyvä väestönkasvu.

Arto Satonen
Sastamalan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja

Kunnallisjärjestön kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen antoi kansanedustaja Arto Satonen. “Osanotto oli runsasta”, iloitsee puheenjohtaja Päivi Rasimus. Osallistujia oli kaksikymmentä, joista äänivaltaisia yhdistysten edustajia kuusitoista.

Sastamalasta kokoomuksen Pirkanmaan piirijärjestön hallituksen jäseneksi on valittu Päivi Rasimus ja hänen varajäsenekseen Jukka Pusa. Kokoomusnuorten piirihallitukseen on nimetty Ida Leino.

Klo 16.00 Nokialla
Café Niinistön avajaiset, Välikatu 13

Klo 17.15 Vesilahdella
Maatilamatkailu Ala-Orvola, Korpiniementie 138

Klo 18.30 Tampereella
Café Niinistön avajaiset, Kuninkaankatu 22

www.facebook.com/cafeniinisto

Kiertueen tarkoituksena on tavata ihmisiä ympäri Suomen. Kuten Niinistö on todennut, “elämme yllätysten maailmassa, jossa pienelle kansakunnalle on tarpeen löytää yhteistä säveltä”.

Marraskuun aikana Niinistö tapaa suomalaisia mm. Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa, Uudellamaalla, Etelä- Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Helsingissä ja Pohjois-Karjalassa.

Joulukuussa Niinistö vierailee mm. Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Vierailujen tarkemmista ohjelmista tiedotetaan niinisto.fi-sivujen tapahtumakalenterissa ja Sauli Niinistön Facebook-sivuilla facebook.com/niinisto.

Kunnallisvaalit ovat syksyllä 2012

Lähde mukaan Sastamalan Kokoomuksen ehdokkaaksi!

Ilmoita kiinnostuksestasi alla olevan linkin kautta, niin otamme sinuun yhteyttä. Lomakkeen täyttäminen ei velvoita sinua mihinkään.

KYLLÄ, OLEN KIINNOSTUNUT EHDOKKUUDESTA!